Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Sopukka-näyttämöllä 1.9.2021. Teatteri Vertigon ja Turun Kaupunginteatterin yhteistyö.
”Te rakastatte minua – ja siksi minä rakastan teitä.”
Gladys on leikkisä ja synkän koominen tarina tähteydestä ja rakkaudenjanosta. Esitys pohjautuu mykkäfilmien suuren tähden, Mary Pickfordin (1892-1979) elämään.
Gladys yhdistää perinteistä teatteria, visuaalista kerrontaa, kuunnelmaa ja Foley-tehosteita. Gladys rakentaa Pickfordin elämästä monitahoisen kudelman, jossa tarinat ja harhakuvat paljastuvat vähitellen. Samalla myös Mary Pickford alkaa näyttäytyä yleisölleen tarkkaan harkittuna illuusiona. Loppujen lopuksi, mitä me tiedämme Mary Pickfordista, tuosta uraansa määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti rakentaneesta naisesta, jota koko maailma palvoi?
TYÖRYHMÄ:
Käsikirjoitus ja konsepti: Eeva Salonius
Ohjaus: Ishwar Maharaj
Koreografia: Tuija Lappalainen
Lavastus- ja pukusuunnittelu: Marie Antikainen
Naamioinnin suunnittelu: Sarianna Sormunen
Valo- ja videosuunnittelu: Arttu Aarnio
Äänisuunnittelu: Jaakko Autio
Graafinen suunnittelu: Kaisa Salokannel
Valokuvaus: Ville-Matias Roisko
Lavalla Samppa Heikkinen, Jenni Helenius, Seija Uitto, Kati Urho ja Riikka Voutilainen.
Kantaesitys Turun Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa 25.9.-10.10.2020.
Yöperhonen on absurdi ja synkkä kauhutarina maailmassa vellovista pahuuden voimista, ihmistä piinaavasta vallanhalusta ja tekemistämme valinnoista. Mutta Yöperhonen on myös tarina toivosta ja höyhenenkevyistä unelmista, jotka nousevat siivilleen ja tanssivat ilmassa.
Yöperhonen pohjautuu löyhästi vuonna 1920 ilmestyneeseen saksalaiseen kauhumykkäelokuvaan Das Cabinet des Dr. Caligari. Esitys kertoo elokuvan yhden hahmon, unissakävelijä Cesaren, tarinan. Tarina on keksitty. Tarkoituksen etsiminen kaaoksesta on totta. Kuka vain meistä voisi olla Cesare, pyytämässä hyväksyntää, anteeksiantoa tai oikeutusta omalle olemassaololleen.
Yöperhonen valtaa Apteekkimuseon ja Qwenselin talon pihapiirin tulevan syksyn pimeinä ja synkkinä iltoina muuttaen museon rakennukset makaaberin kauhutarinan näyttämöksi. Lavalla näyttelijöiden lisäksi nähdään ja kuullaan Turun oopperakuoron laulajia, jotka luovat esitykselle tunnelmallisen äänimaiseman.
TYÖRYHMÄ:
Käsikirjoitus: Ishwar Maharaj ja Eeva Salonius
Ohjaus: Maharaj-Salonius-Urho
Koreografia: Tuija Lappalainen
Kuoron valmennus: Pinja Niemenrinne
Valot: Essi Santala
Skenografia: Suvi-Tuuli Höglund
Maskeeraus: Sarianna Sormunen
Tuottajat: Alisa Salonen, Eeva Salonius ja Kati Urho
Graafikko: Katariina Kangas
Lavalla Mervi Andersson, Annukka Jauhiainen, Leevi Laamanen, Tuija Lappalainen, Liisa Laurikko, Rosmariini Mach, Pinja Niemenrinne, Johanna Nukarinen, Alisa Salonen, Rainer Salonen, Sarianna Sormunen ja Kati Urho.
Produktio valmistuu yhteistyössä työryhmän, Teatteri Vertigon, Turun oopperakuoron sekä Apteekkimuseon ja Qwenselin talon kanssa.
Kantaesitys Forum Marinumissa Kruununmakasiinin vintillä 19.10.-15.11.2018.
”Ei toivo ole mennyttä. Kipinät itävät vettyneessä maassa ja versovat keväällä. Narrit ja hullut saavat taas syödäkseen.”
Immersiivinen näyttämöteos vie katsojat ilkikuriselle aikamatkalle tulevaisuuteen. Eletään ilmastokatastrofin jälkeistä aikaa, jolloin jäätiköt ovat sulaneet ja vesi on noussut ihmisten kotikynnyksille. Laajoja alueita eri mantereista on menetetty ja ihmisten elintila on käynyt vähiin. Tuomarit ja pyövelit käyvät kaksintaisteluun. Miten ihmiskunta pelastetaan lopulliselta tuholta ja laiva luotsataan tyveneen satamaan?
Leviatan on yhtäaikaa melankolisen runollinen ja absurdi tarina vallasta, moraalista, esi-isiemme synneistä sekä hyvän ja pahan olemassaolosta.
Leviatan on Teatteri Vertigon 10-vuotisjuhlaesitys.
TYÖRYHMÄ:
Käsikirjoitus: Eeva Salonius
Ohjaus: Ishwar Maharaj
Koreografinen konsultointi: Maria Nurmela
Sävellys: Ismo Laakso ja Elli Maple
Äänet: Ismo Laakso
Valot: Timo A. Aalto
Puvut ja lavastus: Pirita Lindén
Maskeeraus: Sarianna Sormunen
Tuottajat: Marcus Lindén ja Eeva Salonius
Graafikko: Katariina Kangas
Valokuvaus: Ville-Matias Roisko
Lavalla Valtteri Haliseva, Tuija Lappalainen, Ainu Lindén, Maria Mäkelä, Pia Rostedt, Alisa Salonen, Sarianna Sormunen ja Pasi Varjus sekä Elli Maple ja Ismo Laakso Voodoo Explosion.
Ensi-ilta Turun VPK:n talolla 24.2.2017.
”Hän ojenteli jäseniään. Hän nousi. Hän seisoi edessämme täysin alasti, ja trumpettien kumistessa Totuus! Totuus! Totuus! Meille ei jää valinnanvaraa vaan tunnustamme – Orlando oli nainen.”
Orlandon elämäkerta on yksi maailmankirjallisuuden huimimmista fantasioista, jossa aikamatkailu ja muodonmuutokset kuljettavat juonta eteenpäin. Esitys seuraa Orlandon seikkailuja lähes 400 vuoden ajan – ensin miehenä, sitten naisena. Se on vuoroin melankolinen, vuoroin humoristinen muotokuva niin nuoresta aatelismiehestä kuin yhteiskunnan normeihin sopeutumattomasta naisestakin. Se on tarina kaikkinielevästä rakkaudesta, hylätyksi tulemisesta, sukupuolen merkityksestä yhteiskunnassa, ajasta, olemisesta, kirjoittamisesta ja vapaudesta.
TYÖRYHMÄ:
Alkuperäisteksti: Virginia Woolf
Käsikirjoitus: Ishwar Maharaj ja Eeva Salonius
Suomennos: Eeva Salonius
Ohjaus: Ishwar Maharaj
Koreografia: Maija Reeta Raumanni
Skenografia: Marie Antikainen
Valot: Jarkko Forsman
Äänet: Arttu Aarnio
Projisoinnit: Mikko Korhonen
Maskeeraus ja kampaukset: Sarianna Sormunen
Tuottaja: Elina Railamaa
Juliste: Jussi Virkkumaa
alkuperäinen tammipuupiirros: Kaisa Salokannel
Lavalla Veera Alaverronen, Hanna Ojala, Asta Rentola, Alisa Salonen,
Eija Talo-Oksala ja Kati Urho.
Suomen kantaesitys Turun Vanhalla Viinatehtaalla 20.11.2014.
”Aamu sarastaa. Sen kuulee äänestä, hiljaisuus tekee mutkan ja sitten aavikon hiekka liikahtaa...”
Timberlake Wertenbakerin kirjoittaman näytelmän keskiössä on todellinen historiallinen henkilö. Isabelle Eberhardt (1877-1904) oli seikkailija ja vapauden etsijä, joka ei sopeutunut aikansa eurooppalaiseen naisen malliin. Wertenbaker piirtää muotokuvan rohkeasta ja erityislaatuisesta naisesta, jota sovinnaisuuden raja-aidat eivät pidätelleet.
Itsenäisyyden kaipuu ajoi Isabellen matkustamaan Algeriaan, josta hän toivoi löytävänsä lapsuutensa mielikuvitusmatkojen täydellisen vapauden. Isabelle eli aavikolla mieheksi pukeutuneena ja suufilaiseksi kääntyneenä käyttäen itsestään nimeä Si Mahmoud. Esityksessä Isabellen henkilö kohoaa ihmisen vapauden kaipuun symboliksi, oodiksi ihmisen kiihkeälle halulle etsiä vapautta myös olosuhteissa, joissa tuota vapautta on hankala saavuttaa.
TYÖRYHMÄ:
Käsikirjoitus: Timberlake Wertenbaker
Suomennos: Eeva Salonius
Ohjaus ja koreografia: Tuukka Jukola
Lavastus ja puvustus: Marie Antikainen
Valot: Jarkko Forsman
Äänet: Arttu Aarnio
Maskeeraus: Milja Nordström
Graafinen suunnittelu: Kaisa Salokannel
Valokuvaus: Ville-Matias Roisko
Näyttelijät: Veera Alaverronen, Hanna Ojala, Tarja Sahlstedt, Eija Talo-Oksala ja Linda Tavio
Muusikko: Arttu Aarnio / Jura Sivonen
Ensi-ilta Maistraatin istuntosalissa Vanhalla Suurtorilla 7.11.2013.
Lady Macbeth on muotokuva näytelmähistorian yhdestä häikäilemättömimmästä, vallanhaluisimmasta ja verisimmästä pyrkyristä, jonka William Shakespeare esitteli maailmalle tragediassaan Macbeth (1606).
Teatteri Vertigon ja William-työryhmän yhteistyönä valmistuva Lady Macbeth on tutkielma ihmisluonteesta, vallanhalusta, valinnoista ja rikoksen synnystä. Mikä vallassa kiehtoo? Kuinka pitkälle ihminen on valmis menemään pysyäkseen vallankahvassa? Onko ihminen paha? Petoksella ja juonittelulla saavutettu asema on sokaiseva, hetken ajan teoilla ei ole seurauksia.
Lady Macbeth lähestyy näytelmän teemoja liikkeen, äänimaiseman, erilaisten kohtaamisten ja visuaalisuuden kautta yhdistäen esittävän taiteen eri elementtejä. Esitys on valmistettu työryhmälähtöisesti. Eri taiteenalojen osaajista koostuvassa William-työryhmässä on mukana näyttelijöitä, muusikoita ja suunnittelijoita.
TYÖRYHMÄ:
Työryhmä: Arttu Aarnio, Marie Antikainen, Jarkko Forsman, Annimaria Koivunen, Hanna Ojala ja Eeva Salonius
Koreografinen apu: Karoliina Lummikko
Graafinen suunnittelu: Kaisa Salokannel
Valokuvaus: Ville-Matias Roisko
Tuotannon assistentti: Elina Railamaa
Näyttämöllä: Arttu Aarnio, Annimaria Koivunen ja Hanna Ojala
Ensi-ilta 14.7.2012 Ut av Vår Hule –festivaalilla Fauskessa, Norjassa.
Kakkuja, kaavioita ja kuolemaa.
Teatteri Vertigo vierailee Norjassa Ut av Vår Hule -festivaalilla ensimmäistä kertaa kesällä 2012. Fauskessa ja myöhemmin Turussakin nähtävä esitys on saanut inspiraationsa William Shakespearen Soneteista (1609). Runouden historian suureksi mysteeriksi luonnehdittu sonettikokoelma loihtii ehkä yllättäenkin eteemme räävittömän, rouhean, riipaisevan ja romanttisen maailman, jossa arvoitukselliset hahmot Aika, Runoilija, Rakkaus ja Muusa seikkailevat.
Teatteri Vertigo lähestyy Shakespearen sonettien teemoja liikkeen, erilaisten kohtaamisten ja visuaalisuuden kautta yhdistäen esittävän taiteen eri elementtejä. Sonetti 155 leikittelee kielellä, sanoilla ja unohduksella. Esitys tutkii rakkauden muotoja ja merkityksiä ajassa. Rakkaudennälkää tyydytetään ahmimalla, rakkaudella mässäillään ja rakkautta huiputetaan sekä myymällä että ostamalla aikaa. Mutta mitä sitten, kun aika etsaa ryppyjä rakkaaseen? Entä voiko rakkauteen tukehtua?
Turussa Sonetti 155 debytoi Brinkkalan Ullakolla Taiteiden yönä 16.8.2012.
TYÖRYHMÄ:
Marie Antikainen, Jarkko Forsman, Iida Impilä, Annimaria Koivunen, Karoliina Lummikko, Niklas Nybom, Veera Ranki, Eeva Salonius ja Juha Teuri
Ensi-ilta Tapahtumatalo Timantissa 16.3.2012.
Tyynymies on vaaleanpunainen, pehmoinen ja sillä on kaksi nappisilmää ja naurava suu. Se kertoo tarinoita pikku varpaista ja omenamiehistä, joiden sisällä on yllätys.
Tragedia ja musta komedia kietoutuvat toisiinsa Martin McDonaghin näytelmässä The Pillowman (2004). Kirjailija Katurian K. Katurian vangitaan. Poliisikuulusteluissa esille nousevat hänen kirjoittamansa väkivaltaiset tarinat, kysymykset kostosta, vapaudesta ja pelastuksesta. Jos tarinankertojan ainut velvollisuus on kertoa tarina, kuka kantaa vastuun sanoista ja niitä seuraavista teoista? Mitkä asiat ovat uhraamisen arvoisia? Miksi painajaiset eivät katoa, vaikka yövalo palaa?
Raja kauneuden ja kauhun välillä on lähes näkymätön. Kun mielikuvitusta ei erota todellisuudesta, jää jäljelle kysymys: kenen tarinassa sinä elät?
TEKIJÄT:
Käsikirjoitus: Martin McDonagh
Suomennos: Sami Parkkinen
Ohjaus: Juho Golnick
Lavastus ja puvut: Marie Antikainen
Valot: Jarkko Forsman
Äänet: Sami Skantsi
Maskeeraus: Veera Ranki
Tarpeisto: Anna Tolppi
Videot: Mikko Korhonen
Videoiden visuaalinen ilme: Veera Ranki ja Anna Tolppi
Järjestäjä ja kuiskaaja: Aino Suvanto
Valokuvaus: Ville-Matias Roisko
Graafinen suunnittelu: Juha Teuri
Tuottaja: Eeva Roisko
Myynti ja markkinointi: Eeva Salonius
Näyttelijät: Harri Ahola, Akseli Hannula, Rose Kulju, Tarja Sahlstedt (video), Rainer Salonen, Terjo Vihersalo (video) ja Elina Väänänen.
Ensi-ilta Brinkhallin kartanossa 17.2.2011.
Voiko pelkillä herneillä elää ja minkälainen hevonen oikein osaa laskea?
Mikä on totta ja mikä unta?
Woyzeck on sotilas, lääketieteellisten tutkimusten koekaniini, isä ja tavallinen pätkätyöläinen. Hän on köyhä, simputettu, alistettu, höynäytetty ja mustasukkainen mies. Woyzeckissa herää epäilys: voiko kauniiseen Marieen luottaa? Voiko kehenkään? Epätoivo, äänet ja harhanäyt alkavat voimistua. Seksuaalinen jännite kasvaa. Rakkaus ja kuolema pyörivät piirileikissä ja tavernassa juopot lyövät vimmaista tahtia. Runollisia keskusteluja seuraavat väkivaltaiset ja makaaberit yhteenotot.
Entä jos uni onkin todellista ja horisontti aivan hiljainen?
Astu sisään karnevalistiseen painajaiseen!
TEKIJÄT:
Alkuperäisteksti: Georg Büchner
Ohjaus ja sovitus: Ishwar Maharaj
Suomennos: Eeva Salonius
Koreografia: Marko Virtanen
Lavastus ja pukusuunnittelu: Marie Antikainen
Valot: Jarkko Forsman
Äänet: Niklas Nybom ja Sami Skantsi
Maskeeraus: Veera Ranki
Näyttämöpäällikkö: Jani Haapala
Lavastusassistentti: Anna Tolppi
Puvustusassistentti: Aino Suvanto
Valokuvaus: Ville-Matias Roisko
Graafinen suunnittelu: Juha Teuri
Tuottaja: Eeva Roisko
Tuotanto: Teatteri Vertigo, yhteistyössä company O
Esiintyjät: Katriina Hankela, Rose Kulju, Karoliina Lummikko, Hanna Ojala, Pia Rostedt, Rainer Salonen, Eija Talo-Oksala, Pasi Varjus, Terjo Vihersalo ja Maija Westerholm
Bändi: Lotta Green, Niklas Nybom ja Sami Skantsi
Ensi-ilta Turussa Vanhan Raatihuoneen kellarissa 1..10.2010.
Yksi vankiselli. Kaksi miestä. Monta tarinaa...
Kun vapaus on viety, mitä jää jäljelle?
Manuel Puigin kulttiromaaniin perustuva näytelmä Hämähäkkinaisen suudelma on intiimi vankiladraama, joka perustuu kahden vangin dialogiin buenosairesilaisessa vankisellissä. Molina on todellisuutta elokuvien maailmaan pakeneva homoseksuaali ja Valentin marxilaista aatetta kannattava vallankumouksellinen. Kätketyt, tukahdutetut tunteet sekä pelko oman itsensä paljastumisesta yhdistävät heitä. He ovat oman kulttuurinsa vankeja. Ristiriitaisen maailmankatsomuksen ja ideologian vasta-aallokossa vankiselli muodostuu hetki hetkeltä todelliseksi vallankumouksen areenaksi, joka mahdollistaa irtautumisen yhteiskunnan asettamista rooleista ja odotuksista sekä jatkuvasta pelosta.
TEKIJÄT:
Käsikirjoitus: Manuel Puig
Suomennos: Tarja Härkönen ja Juha Siltanen
Ohjaus: Sami Markus
Lavastus: Marie Antikainen
Valot: Karo Konkka
Äänet: Sami Markus
Maskeeraus: Outi Jokinen
Myynti ja markkinointi: Eeva Salonius
Tuottaja: Eeva Roisko
Graafinen suunnittelu: Juha Teuri
Valokuvat: Ville-Matias Roisko
Rooleissa: Juho Golnick ja Tiitus Virtanen
Ensi-ilta Barker-teatterissa 18.11.2009.
Voiko aikaa vastaan taistella? Voiko nuorena pysymisen pakkomielteestä vapautua?
Nuoruuden suloinen lintu (Sweet Bird of Youth) avaa oven aikamme julkisuushakuiseen kertakäyttökulttuuriin, jossa TV:n reality-ohjelmat ja kilpailut tuottavat liukuhihnalta hetken idoleita. Aika on tässä maailmassa ihmisen pahin vihollinen. Tähtöset sammuvat yhtä nopeasti kuin ovat syttyneetkin, he muuttuvat edellisten kausien unohdetuiksi tuotteiksi.
Nuoruuden suloinen lintu on Tennessee Williamsin vuonna 1959 kirjoittama näytelmä, jonka teemat ovat 2000-luvulla yhä ajankohtaisia. Ikääntymisen pelosta kärsivä, epäonnistuneen comebackin riuduttama filmitähti Prinsessa Kosmonopolis ja hänen komea ja pyrkyrimäinen seuralaisensa Chance Wayne koettavat hyötyä toinen toisestaan keskellä showbisneksen kaunistelematonta maailmaa. Heidän kohtaamisestaan tulee pakomatka hetken harhaan, jossa menneisyyden voi joko unohtaa tai hyvittää.
TEKIJÄT:
Käsikirjoitus: Tennessee Williams
Suomennos: Kersti Juva
Ohjaus: Ishwar Maharaj
Lavastus: Marie Antikainen
Puvut: Marie Antikainen ja Helena Opas
Koreografia: Kimmo Alakunnas
Valot: Essi Santala
Äänet: Sami Skantsi ja Niklas Nybom
Videoprojisoinnit: Praat Productions
Maskeeraus: Outi Jokinen
Tarpeisto: Maiju Hakala
Valokuvaus: Ville-Matias Roisko ja Milla Popova
Graafinen suunnittelu: Juha Teuri
Tuottaja: Eeva Salonius
Näyttelijät: Tuukka Jukola, Eija Talo-Oksala, Petteri Takkinen, Tuomo Saarinen, Jaakko Kanniainen, Annimaria Koivunen, Sami Kontulainen ja Katriina Hankela
Kantaesitys TEHDAS Teatterissa 31.10. 2008 .
Nainen ajassa. Aika sodassa. Sodassa ja rakkaudessa.
Jos itsensä voisi luoda uudelleen ja menneisyytensä unohtaa, sen tekisi niin kuin Ella Gray: astumalla sisään jazzmusiikin, tanssityttöjen ja tuntemattomien kasvojen täyttämään kapakkaan, tanssimalla itsensä juovuksiin ja laulamalla sydämensä pakahduksiin. Mutta huolettomuus kätkee menneisyyden haamut vain hetkellisesti. Varjoja elämään luovat iloista 1920-lukua seuraava yhteiskunnallinen krapula ja alkavan sodan pelko. Rakkaus, mustasukkaisuus ja kuolema kääntävät illuusion pelastuksesta mustaksi bluesiksi.
TYÖRYHMÄ:
Käsikirjoitus ja ohjaus: Ishwar Maharaj
Suomennos: Eeva Salonius
Lavastus ja puvut: Marie Antikainen
Valosuunnittelija: Jarmo Esko
Äänisuunnittelija: Jarno Saaristo
Graafinen suunnittelu: Juha Teuri
Tuottaja: Eeva Salonius
Näyttelijät: Pasi Heininen, Marika Hillgrèn, Henri Inkinen, Annimaria
Koivunen, Alistair Logan, Hanna Mäkinen, Iriz Silander, Emma Säämänen, Petteri Takkinen, Eija Talo-Oksala ja Pasi Varjus
Orkesteri: Jaakko Kanniainen (kitara/laulu), Annimaria Koivunen
(saksofoni/laulu), Juha Lettinen (rummut), Miriam Tuominen (basso) ja
Ville Vihko (piano)